Välillä muutakin kuin vain neulomuksia! Perheen juniorit kaipasi talvipipon ja lippiksen välimallia elikäs sellaista välikausipipoa, mikä ei ole liian kuuma eikä kuitenkaan kylmäkään kun tuolla ulkona tuo lämpötila keikkuu nollan tuntumassa ja päälle. Jotenkin ei huntsittanut alkaa neulomaan niin kaivelin kaappeja ja ompelin omeniaisesta kankaasta isommalle pipan. Ja sit kun kerran alottaa niin onhan se tehtävä kerralla reilummin. Neljä tein. Kaksi isommalle ja yhden pienemmälle, ja vielä yhden pienen serkkutytön joulupakettiin.
Nämähän on niin helppo tehdä, että kahvikuppia hörppiessä valmistui kolme ja kahvi oli näiden valmistuttua vieläpä semilämmintäkin. Eli pikaisia ovat! Valmista kaavaa minulla ei ollut ja kaivelin muistia ja kirjanmerkkejä, sillä joskus hyvään pipopohjaan törmänneenä laitoin sivun talteen. Ohje joka-koon-pipoon löytyy MALLIKELPOINEN-blogista ja sopivan kokoinen lautanen ja kattilankansi sattui meiltä löytymään. Kaavapaperina käytin leivinpaperia, kun muuta sopivan kokoista ei sattunut olemaan. Näissä päänympärys on jotakuinkin pienimmässä 44cm, keskikokoisessa 52cm ja kahdessa isoimmassa 54cm.
Vielä jäi kankaita ja pohdin pitäisivätköhän ihan höpsönä jos tekis itsellekin tuollaisen päheen wopotti-pipon, näiden ompeluun kun jää melkein koukkuun. Omien muksujen nimillä varustettuja kudottuja nimilappuja oli vielä jäljellä, joten merkkasin ukkojen pipot sijoittamalla nimilaput takasaumaan. Ei sitten ihan niin helpolla katoa päiväkodin asusteviidakkoon.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti