Arjen luksusta

Mää en sillai normaalisti välttämättä omasta aloitteestani pukis veljeksiä mätsääviin vaatteisiin, vaikka ikäeroa muutama vuosi onkin. Nää sankarit on nyt alkanut itse vaatimaan saamaan samanlaiset vaatteet kuin toisellakin ja onhan se ihan söpöä ja käytännöllistäkin. 

Kun tilaamani Titityyn Arjen luksusta-lankapaketti tuli, hetken hypistely kertoi että ihanan pehmoinen ja villainen luomumerino tahtoi pipoksi. Ja kuinkas kävikään, pojille tein siitä ihanan pehmoiset, silti pinnaltaan kauniin rouhean villaisat syys/talvi-pipot. Vaikka lanka onkin vain fingering-vahvuista, on se niin lämmin, että ei ihan ensimmäisillä syyskeleillä varmasti nämä pipot päähän mene, mutta ei huolta: talvi tulee aina.

Lanka on siis ihan uutukaisen uutta de rerum naturan Ulysse-merinolankaa. Toivottavasti lanka jää Titityyn valikoimaan pidemmäksikin aikaa, sillä voi jehna miten täydellistä. Sellaista lankaa, millä on kaikki parhaimmat ominaisuudet. Se näyttää ja tuntuu oikealta villalta, siis sellaiselta, että se on tullut eläimestä. Se ei ole kuitenkaan lapsia ajatellen pistelevää eikä kutittavaa, vaan ihanan pehmoista ja merinoista, jossa on selvästi vielä villarasvan tuntu. Se on ohutta, mutta silti ihan superlämmintä. Väri on kauniin luonnollinen ja neulepinta ihanan eläväinen ja rouhea. Suosittelen siis villan ystäville! Ja tupsut tein luonnollisesti random-jämälangoista joista en tiedä oikeastaan mitään.

Mallin bongasin joskus ravelrystä, ja on sellainen luottomalli. Erityisen hyvää siinä on tubular cast on, (video ohjeeseen) jonka ansiosta aloitusreuna ei kiristä ja sulautuu neuleeseen nätisti. Itsellä ainakin aloitusreuna usein kiristää ja jos ei kiristä, niin on yltiölöysä ja sen takia röpsöttää rumasti. Suosittelen kokeilemaan varresta aloitettaviin sukkiin tai pipoon.

 Malli: Classic cuffed hat - (Purl Bee)

Lanka: de rerum natura Ulysse (poivre et sel)

Puikot: 2,5mm/3mm

Menekki: 78g + 21g (tupsut)

Ravelryssä: Winter is coming

Opparisukat

Blogin puolella on ollut nyt hiljaista. Syytän siitä kirjoittamatonta opparia ja kodin remppahommia. Molemmat onneksi etenee lähes aikataulussa!

Olen kuitenkin jokusen rivin sieltä täältä iltasella ehtinyt neulomaankin. Ja mikäs sen mukavampaa ja ajatustyötä vaatimatonta hommaa nuo raitasukat onkaan. Kirjavat täpläsukat jatkavat samaa pedanttista kaaosta kuin edellisetkin tekemäni jämälankasukat ja tällä kertaa ihan omaan jalkaan. Ennen syksyn viileitä teen kyllä vielä lopullekin perheelle omansa! Täydellinen tapa kuluttaa ne jämälankapallerot, vaikkakin aika hitaasti ne näihin kuluu. Mutta tasan 100g jämälankoja vähemmän kuitenkin näiden myötä. Jälleen kerran näitä on ihana katsella. Tuosta edellisestä postauksesta näkeepi nuo langat, mitä käytin.

Toiset raitasukat tein Purl Been inspiroimana. Tuttuun tapaan kärjestä aloittaen kiilalisäyksillä ja "kantaläpällä" ja tein vain sukkien suut harmaana joustinneuleena, muuten sileää. Laiskuus iski, ja en jaksanut edes viimeistellä näitä sen kummemmin. Kyllähän nuo jalassa oikoaa.. ehkä.

Kaikuuko?

Turhaan ei ole Cladonia-huivimallia kehuttu kauniiksi ja hyväksi. Neuloin siis edellisen perään heti toisen, tällä kertaa itselleni. Ja olipa suuri yllätys että väriksi valikoitui hillitty harmaa. Meinasin tehdä täysin harmaan, mutta edellisessä huivissa ihastuin kauniiseen valkoiseen pitsireunaan, joten päätin tehdä sellaisen tähänkin.

Lankana tässä on ihanan pehmeä ja samalla rehellisen rouhea satarosenttisen suomalainen Tukuwool. Tästä langasta neuloin aiemmin miehelle lapaset, ja niistä on käytössä tullut suloisen pehmeät ja niissä on vieläkin vahva villantuoksu, niin kuin tässäkin huivissa. Kovasti haluaisin neuloa tästä villatakin, vaan saattaisi lämpimyytensä takia jäädä käyttämättä. On nimittäin hiukkasen lämmin huivi, vaikka ei tämä kesä mikään lämmin olekaan.

 

 Malli: Cladonia ( Kirsten Kapur )

Lanka: Tukuwool Fingering (Auri ja Sake)

Puikot: 3,5mm

Menekki: 109g

Ravelryssä: Symphony of Grey matter

Kesäpuutarha

Aika ei kesällä kyllä onneksi kulu tietokoneella istuen. Siksi siis hiljaisempaa täällä blogin puolella. Puikkoja en ole täysin hylännyt, nehän matkaa mukana puistoissa ja puuhissa. Neuloin 85 vuotta täyttävälle mummolleni huivin. Malli on ollut jo pitkään jonossa ja pariin kertaan aloitettukin, mutta kaatunut aina täydellisen raitayhdistelmän löytämisen vaikeuteen. Päätin kokeilla kuinka Dropsin Delight-lanka tähän uppoaa ja ihan hyvinhän se sinne meni. Ei ihan ehkä omaan makuun, mutta saajalleen varmasti varsin mieluinen. 

En tiedä olenko vain kerran neulonut samalla mallilla putkeen toisen kerran, vaan neuloinpa tämän saman huivin itselleni myös. Sekin on jo valmis, odottaa vain langanpäiden päättelyä ja valokuvausta. Eli hetki voi vierähtää. Älkäättet huoliko, kyllä sekin tiensä tänne löytää-

 Malli: Cladonia ( Kirsten Kapur )

Lanka: Drops Delight (Pink Mix) Drops Fabel (White)

Puikot: 3,5mm

Menekki: 108g

Ravelryssä: Cladonia 

Aika näin kesällä on kulunut myös vihreisssä asioissa, sillä tänäkin vuonna meidän parvekkeen on vallannut citypuutarha. Mitään turhia rehuja ei suuremmin sieltä löydy, vaan lähinnä syötäviä kasveja. Salaattia, mansikkaa, tomaattia, herneitä. Nam. Erityisen ylpeä olen Pikkuväen osallistumista puutarhurointiin ja istuttipa tuo 4-vuotias ihan itse itselleen salaattia vanhoihin lohjenneisiin kahvikuppeihin ja herneitä oman laatikon ison penkin lisäksi.

Vilukissan poikaset

Itse olen varmasti moneen otteeseen maininnut, että olen sellainen ihminen, joka käyttää villasukkia joka päivä, ympärivuotisesti. Ei ole montaa iltaa vuodessa, kun en sohvalle asettuessani televisiota katselemaan vetäise villasukkia jalkaan. Diagnoosi on kyllä krooninen viluvarvas. Eipä ole omena kauas puusta pudonnut, sillä Pikkuväki on ihan samanmoinen viluvarvas ja mikään ei ole niin inhottavaa kuin kylmät paljaat varpaat kylkeä vasten. 

Pitihän tyypille uudet sukat saada, ja toiveena oli että ne olisi sellaiset piiiitkät. Niinpä yhdistin kaksi hommaa ja ryhdyin samalla vähentämään jämälankapurkkejani. Noita mahtavia ja pullistelevia säiliöitä, joihin kaikki fingering-vahvuiset langat laitan. Täytyy ehkä neuloa vielä muutamat muutkin jämälankasukat, sillä näitä jämälankoja jäi vielä 1072g.

YLI KILO. Voi herranjestas.

 Mutta asiaa sukista. Halusin neuloa nämä ja parit muutkin jämälankasukat monien hyväksi kokemalla yllärijämälankareseptillä, mutta pedantti luonteeni ei vaan kyennyt ryhtymään kaaosmaisesti neulomaan raitoja ihan vaan sattuman varaisesti. Niinpä kun tässä kevään aikana muutamissakin blogeissa näin näitä pilkkusukkia, niin nämä ne sitten hivelivät tätä järjestelmällistä puolta minussa. Sukat neuloutui ihan älyttömän nopeasti, lähes kolmessa illassa oli jo valmista, kun aina piti "vielä yks raita. ihan nopeesti." Lankojen päättely se sitten olikin aivan toinen juttu. Onneksi puolet langoista päättelin neuloessa, mutta silti langanpäiden määrä oli ihan kiitettävä.

Langat on valikoitu niin, että kaikki olisi jokseenkin edes kestävää tai hyväksi havaittua sukkatarkoitukseen. Mitään varsinaista logiikkaa värien valinnan suhteen en käyttänyt, oltin vaan sen kerän mikä sattui purkista nousemaan tai olemaan juuri silloin lähimpänä. Hieman naftin näköiset on kuvissa, johtuen varmasti siitä, että kuvia napsiessa, sukkia ei vielä ole kasteltu, joka luonnollisesti hieman venyttää sukkaa leveyssuunnassa ja kutistaa pituussuunnassa. 

Näitä ehkä vielä muutamat pitää neuloa. Lankaakin on.

Malli: Pilkulliset ja pitkät perussukat kärjestä aloittaen (koko 30/31)

Lanka: 

muun muassa

Vivacious 4 ply

 Colinette Jitterbug

Väinämöinen

Puffalan Sukka-Puffa

Austermann Step

Kraft Hand-dyed BFL Sock

KVG Woolworks sock yarn

Cascade Heritage

Puikot: 2,5mm

Menekki: 85g

Ravelryssä: Jämänpolttosukat I

keväinen KALina.

 Oon huono osallistumaan KAListeluihin, koska en i-k-i-n-ä saa valmista ajoissa. Nytkin meinasi käydä hassusti, kun Titiyyn kevätKAL starttasi jo aika hyvä aika sitten. Päätin että nyt kerrankin neulon minäkin, ja pohdin mallia ja lankaa pitkän aikaa. Unohdin koko KALin kunnes toukokuun alussa havahduin siihen tosiasiaan että aikaa oli enää kuukausi. KUUKAUSI. No siinähän ehtii neuloa vaikka paidan jos kaksikin, heleposti! 

Kuinkas sitten kävikään?

Valitsin malliksi Antarktiksen, koska ohje oli ostettuna jo helmikuussa 2014. Ehkäpä siis korkea aika neuloakin se. Ensin suunnittelin punaista hehkuvaa semisolidi-Antarktista, mutta jotenkin päädyin käyttämään kaksi vajaata vyyhtiä Väiskiä, siinä toivossa, että se riittää. Ja just riitti. Lankaa jäi päättelyn jälkeen 1,5 metriä. Tätä työtä aloittaessa, oli minulla jo kesken 12 muuta työtä - ihan oikeasti. Tuli pienoinen puikko-ongelma, ja siirsin toisen keskeneräisen työn odottamaan langalle, jotta saisin puikot tähän käyttöön. Ohje oli mukavan simppeli ja tämä neuloutuikin reunan reikäkerroksia vaille valmiiksi Suomen jääkiekkopelejä katsellessa. Ja olisi varmasti tullut valmiiksi nopeammin, jos Suomi olisi finaaleihin päässyt! Lopulta valmistuttuaan, tämä odotti päättelyä miltei kaksi viikkoa, kunnes tokavika päivänä ennen KALin loppumista viimeistelin. 

Ja just ajoissa. Ja kuvissahan huivi taitaa olla vieläpä nurinpäin. Oho.

Malli: Antarktis ( Janina Kallio )

Lanka: Louhittaren Väinämöinen (Hopea)

Puikot: 3,5mm

Menekki: 91g
Ravelryssä: Hello there, Spring!

Brömbys

Kävipä kerran, oli oikeesti melkein ainakin eka, että lupasin neuloa jotain johonkin mennessä, mutta jännästi viivästyi. Noh, tässäspä nämä surulliset sukat, jotka piti olla äitienpäivälahja, vaan valmistui muutama viikko sen jälkeen. 

Hyvissä ajoin ennen äitienpäivää sanoin äitille, että tuossa on lankakaappi ja valitsee langan niin neulon siitä mitä tämä tahtoo. Sukat tahtoi, ystävällisesti vinkkasin kurkkaamaan kirjahyllyssä asustavaan Sukkia. Rakkaudella.-kirjaan ja siitä se ajatus sitten lähti. Kirjasta äiti valitsi malliksi Rhombus-sukat ja olihan ne aika vinkeet. Ei ainakaan tylsää neulottavaa! Osittain näiden valmistuminen viivästyi siksi, että pelkäsin langan loppuvan kesken ja jotenkin sen takia sukat jäi muhimaan kun en uskaltanut tehdä eteenpäin. Ihan kuin se muhiminen mystisesti mukamas venyttäisi lankakerää ja lisäisi pituutta siihen? 

Alkujaan neuloin nämä yksi sukka kerrallaan,  mutta kun edellä mainittu pelko langan loppumisesta sai minut siirtymään kaksi-sukkaa-kerralla-tekniikkaan. Näin sain maksimoitua langankulutuksen niin ettei tarvitsisi purkaa ja pohtia. Tuijottelin sukkia ja hupenevaa lankanyyttiä ja arvioin milloin olisi hyvä aloittaa kärkikavennukset. Ja ihan nappiin meni. Tuli sopivan kokoiset ja lankaa jäi naurettava nöttönen.

 Miltei harmitti neuloa tämä laatuvyyhti, mitä jemmasin, mutta tulipahan neulottua sekin pois. Voi sitten ostaa uusia! Väri on tämän hetken suosikkejani, tuollainen ei-oikein-minkään värinen. Lanka on Puffalan Sukka-Puffaa ja niihin olen tykästynyt. Hyvää peruslankaa kauniissa väreissä. 

Malli: Rhombus ( Cookie A )

Lanka: Puffalan Sukka-Puffa (väri: Hannes)

Puikot: 2,5mm

Menekki: 93g

Ravelryssä: Brömbys