torstai 15. toukokuuta 2014

Sininen alppihohto

 
 
Aurinko paistaa ja lämmittää vihdoin, kesää kohti ollaan siis menossa hyvää vauhtia! Mikäpä sen parempi tapa varustautua tähän alkavaan Suomen kesään, kuin neuloa paksu villatakki. Täh? Kyllä! Allekirjoittanut on siinä määrin vilukissa, että villasukkia käytetään ympäri vuoden ahkerasti aamusta iltaan. Paksumpi villatakki on enemmän kuin tervetullut omaan vaatekaappiin ja pääsee takuulla ahkeraan käyttöön vaikka kesä olisikin. 
 
 
 Ja voi että kun tulikin mainio takki. Tämä on just kiva laittaa päälle kun lähtee ulos vaikkapa puistoon. Iltapäivällä sitten kun on hiukan lämpimämpi (vaikkei siltikään vielä lämmin) voi avata pari nappia ja viskata kaulahuivin pois. Tykkään että onnistui hyvin ja kaikki meni ihan nappiin. Takki neuloontui paksun langan tapaan nopeasti, vaikka vatsatauti verottikin melkein viikon neuleintoa. Tykkäsin takin simppelistä muotoilusta vallattoman paljon ja palmikot on somat. Takki istuu hirmuisen hyvin päälle ja on vaivaton pitää. Ei tarvi nykiä tai kiskoa mistään. Ainoa mikä ei mennyt ihan niin kuin elokuvissa, oli hihoja varten silmukoiden poimiminen. Oon surkea siinä, ja jälki ei ollut mitenkään erityisen kaunis. Sieltä täältä paikkailin jälkikäteen rumat reijät piiloon ja päätin että loppu on sit design-elementti "hullu-ei-huomaa". Tää on yks syy miks tykkään enemmän ylhäältä alaspäin neulotuista saumattomista takeista. Silmukoiden poimiminen on hanurista.

 Lanka on mukavan pehmoinen ja silti villaisen rouhea ja sellainen aidon tuntuinen. Siis nappivalinta. Aiemmin oon samasta langasta tehnyt vaan tumppuja ja pipoja, en siis mitään suurempaa. Ja olipa mukava neuloakin, niin kuin aina. Langan semisti huopuuntunut kierre takaa sen ettei lanka halkeile vaan voi neuloa pösöttää vaikka pilkkopimeässä, mikä ei tietenkään pidemmän päälle ole ihan fiksua.  Alkuun vähän pelästyin että tulikohan liian lyhyt, mutta koska takki istuu päälle niin hyvin, ei tuo pituuskaan haittaa. Hyvä on olla monenlaisia. Ja ihan varmuuden vuoksi neuloin hihoistakin vähän turhan pitkät. Mutta ei hätiä, kyllä ne siitä kutistuu kuitenkin, niin kuin hihoilla on tapana mystisesti tehdä. Kaiken kaikkiaan siis täydellisyyttä hipova suoritus! Hyvä minä!
 

 
 
 
Lanka: Cascade 220 - Como Blue
Puikot: 4mm/5mm
Menekki: 465g


13 kommenttia:

  1. Ihanan värinen ja kauniita kuvioita. Todella siisti kädenjälki sinulla, saumat niin tip-top! :)

    VastaaPoista
  2. Onpa tosiaan todella kaunis takki!

    VastaaPoista
  3. Olet onnistunut täydellisesti! Kertakaikkisen upea neuletakki.

    VastaaPoista
  4. Upea takki ja tuo sininen on ihana väri! Samaa mieltä, villatakkeja tarvitaan Suomen kesässä.

    VastaaPoista
  5. Vastaukset
    1. Ei ollut vaikea ohje! Tosi helppo seurata ja hyvin kirjoitettu vaikkakin englanniksi :) siitä vaan! Yrittämällä vain voi onnistua.

      Poista
  6. Ihan tässä alkaa itelläkin mieli tehdä taas yhtä villatakkia... Mun pitäis tutustua tuohon lankaan, mutta aina on tilaus tyssännyt värivalintaan. Kun ei täällä Turussa pääse paikan päällä näkemään niitä värejä ja netistä on vaikea valita.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Meillä on täällä onneks Titiyy :) oon kans sellanen hiplaaja-tyyppi et pitää nähdä ja tuntea et saa oikeen käsityksen.

      Poista
  7. Upea villatakki! Värikin mitä mainioin!

    VastaaPoista
  8. Onpa kyllä kaunis tämäkin! Piti alkaa tilamaan sun blogia, että ei mee enempää ohi! :)

    VastaaPoista