Voihan palapeitto. Paloja on joo kiva virkata kun nopeita tehdä ja voi ottaa matkakäsityöksi vaikka hiekkalaatikon laidalle. Nämä palat on siis olleet valmiina jo hyvän tovin. MUTTA SE KOKOAMINEN JA PÄÄTTELY! Eli siis alotin tän joskus kesäkuussa ja palat oli valmiina jo elokuussa. Muutaman rivin näitä liitin yhteen jo silloin, mutta tunnetusti en ole mikään virkkaaja ja palojen kiinnittely vaatii liikaa pikkutarkkaa nyhräämistä. Niinpä peitonalku jäi omaan pussiinsa pyörimään hyväksi toviksi ja nyt viikonloppuna kaappeja siivoillessa ja järjestellessä, palat tulivat vastaan ja eihän niitä enää voinut jättää roikkumaan.
Reippailin siis palat yhteen omalla taiteellisella vinolla tavalla ja hyvä tuli. Ajattelin tätä vilttiä ensin vanhimmalle pojalleni, kun hänen vauvavilttinsä on nimensä mukaisesti vauvaviltti. Säälittävän pieni tuollaiselle reilulle metrin mittaiselle miehenalulle. Nyysin tän kyllä omaan käyttöön ja teen sitten toisen muksulle, sillä tää sopii kun nenä päähän meidän sohvalle. Seuraavan viltin teen kyllä muulla tekniikalla kuin paloista virkkaamalla. Ei ole mun juttu!
Malli: Täältä
Koko: 110cm x 170cm
Lanka: Novita Miami
Koukku: 3½
Menekki: 970g
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti