Nurmilintu ei nuku

Taas osui niin nappiin Heidin suunnittelema huivi. Välittömästi sillä sekunnilla kun ohjeen sain käsiini, tiesin mistä kätköjen langasta tämä valmistuu ja luonnollisesti VÄLITTÖMÄSTI. Montaa iltaa tätä ei tarvinnut tehdä ja nopeamminkin olisi saanut valmista, vaan jännästi tuollainen perhe-elämä rajoittaa harrastuksia jonkin verran. Onneksi siinä rakenteluleikkien lomassa voi muutamia silmukoitakin neuloa ja tämä oli niin yksinkertainen malli, että sen otin pihallekin mukaan. 

Tämä pääsi kilpailemaan syksyn suosikkihuivin asemasta, sillä tämä kiepsahtaa kaulaan ihan täydellisesti. Malli on muodoltaan pitkä epäsymmetrinen kolmio jonka kaksi sivua on suoria ja yksi kaareva. Allekirjoittanut ei kyllä saanut sivuista ihan suoria, mutta riittävästi. Pituutensa ansiosta huivi sopiikin kaulaan paremmin kuin harteille. Pitsi on ainaoikean rinnalla kaunis yksityiskohta ja tekee huivista juuri sellaisenaan täydellisen. Ohje on mukavalukuinen (jälleen kerran) ja kaavio tehty helpoksi ja selkeäksi seurata. Simppeli ja kaunis, ei kai siinä muuta voi sanoa.

Yksi kerä riitti hyvin huiviin, jäi aivan pieni nöttönen jäljelle. Painoa huiville tuli 153g, eli jälleen minulle on osunut sellainen pienesti normaalia isompi vyyhti, tai sitten vaaka kaipaisi uusia pattereita tai kalibrointia. Väri on täydellinen syksyyn ja sopii kuin nenä päähän vaalean nahkaisen olkalaukun kanssa. Jollei omasta kaapista olisi löytynyt tätä vyyhtiä, olisin valinnut langaksi jonkun vielä enemmän semisolidin, jossa olisi ollut suurempi väriskaala tumman ja vaalean välillä. Väri toistuu parhaiten keskimmäisen rivin vasemmanpuoleisessa kuvassa. Puikot olisin voinut ottaa vielä puoli kokoa isommat, vaan ehkäpä ei olisi lanka sitten riittänyt tai mennyt ihan hilkulleen. Seuraavaa Heidin huivimallia odotellessa, menkäähän ja neulokaa tekin!

 Malli: Nurmilintu (Heidi Alander)

Lanka: Colinette Jitterbug (Velvet Plum)

Puikot: 4mm

Menekki: 153g

Eyeblink

 

Oottekos jo tietoisia sellaisesta tyypistä kuin Heidi Alander? Sehän suunnittelee kauniita huiveja melkein liukuhihnalta. Uusin tuotos hältä on Nurmilintu, jonka pikaneuloin heti ohjeen ilmestyttyä. Siitä saattoi tulla mun uusi lempparihuivi! Mutta sepä on vielä pingottumassa ja kuvia vaille niin siirrytään vielä ajassa taaksepäin siihen edelliseen Heidin suunnittelemaan minkä neuloin.

 

Eyeblink-huivin neuloin meidän mummolle synttärilahjaksi. Sekin tuppaa tykkäämään sinisestä, taitaa olla mummoille yleistä.. Malli oli yhtä selkeä ja helppolukuinen kuin aina ennenkin Heidin ohjeissa. Huivin kokoa on helppo muokata tekemällä enemmän tai vähemmän toistoja sileää tai pitsireunaa. Pitsi on yksinkertainen ja kaunis ja menee varmasti monen vaatteen kanssa yksiin. Pingotin reunan

 

Langaksi valitsin astetta paksumman Drops Alpacan, kun nuo mummot on aina välillä viluisia niin ei pitäisi tämän kanssa sitten viluttaa. Kokoa tälle tuli aika reippaasti vaikka en tehnyt yhtään lisää toistoja (vähempikin olisi riittänyt), mutta ompahan mihin kietoutua. Lanka on ihanan pehmeä ja sopivan pörheä. Lankaa meni pikkusen vajaa kolme kerää, mutta omat kerät oli kaikki muutaman gramman yli 50g eli voi olla hilkullaan riittääkö kolme ihan oikeasti 50g kerää, sillä lankaa ei montaa metriä jäänyt jäljelle.

Kaiken kaikkiaan oikein mainio huivi, jälleen kerran sellainen että itse ei tulisi jo pelkästään värin puolesta pidettyä mutta samalla mallilla ja eri värillä mikä jottei itsellekin tekisi huivia. Jännästi vaan alkaa tuo oma huivitanko pursuilemaan jälleen ja silti pitäisi lisää saada.. Hups!

Malli: Eyeblink (Heidi Alander)

Lanka: Drops Alpaca (2918 Turquoise)

Puikot 4,5mm

Menekki: 153g

Carthamus

Pitkään tämäkin malli roikkui jonossa ja sain viimein neulottua sen. Jos saisi vuoden loppuun mennessä karsittua jonosta ne pisimpään siellä roikkuneet pois! Valmiinakin tämä on ollut jo pidempään, jäänyt vaan kuvien ottaminen vähemmälle. Jotenkin kun tuo sisälämpötila on ympäri vuorokauden 28/29 astetta niin ei tee mieli tehdä mitään. Ajattelustakin tulee hiki ja ei tee mieli edes villaan tarttua. Siksipä viime päivät on tullut neulottua bambuisia tiskirättejä, kun ne ei hiosta neuloessa.

Tämän pitsireuna neuloutui hirmu hitaasti, vaikka eihän se vaikea ollut vaan ei maistunut jotenkin yhtään. Kun pääsi raitaosioon, tuntui että huivi neuloutui melkein itsestään. Kiitos ainaoikean! Tästä ei mitään tajunnanräjäyttäjää tullut, mutta kyllähän se pääsee sellaiseen ihankiva-kategoriaan. Toisella kerralla olisin neulonut pitsin puolta isommilla puikoilla tai ainakin luonut silmukat isommilla puikoilla niin ei pääsisi ihan niin kipristymään. Nyt semisti kaulaan kiepautettuna menee liian tiukalle tuo reuna ja menee kuprulleen ärsyttävästi ja reunaa ei saanut nätisti pingotettua pyöreästi.

Malli: Carthamus ( Kirsten Kapur )

Lanka: Drops Fabel (Harmaa), Araucania Ranco Solid (väri 101 Ranco)

Puikot: 4mm

Menekki: 103g

Fathom

 Fathom mun piti neuloa jo keväällä, mutta jännästi aina vaan jäi ja hupsvaan olikin jo toukokuu ja helteet. Otinpa sitten heinäkuussa askareeksi neuloa sen valmiiksi syksyä varten, ettei sitten taas jää. Ja ai etän että tulikin kiva, vaikka kuviin sainkin aikaiseksi aika maanisen ilmeen ja semisti auringossa kärähtäneen naaman. Keskitytään kuitenkin olennaiseen, elikkäs pipoon. Ihan melkein liian nopea neuloa, olisi tekeytynyt yhdessä illassa, ellei olisi pitänyt neuloa ensimmäisen yrityksen jälkeen reippaammin pituutta myssylle. Ensimmäisellä kerralla neuloin sentin enemmän pituutta myssylle ja silti piti purkaa ja neuloa vielä toinen lisää. Arvoin pitkään neulonko harmaan vai punaisen ja neuloin punaisena. Saatan neuloa toisen harmaana, sillä alla olevassa mustavalkoisessa kuvassa tuo harmaa näyttää aika kivalle. Koska eihän myssyjä voi olla liikaa! Joka värissä pitää olla ainakin yksi, niin voi sitten mielentilan mukaan vaihdella. 

Lanka on 100% suomen lampaan villaa ja semisti karheaa. Omaa päätäni ei karheus haittaa, mutta herkemmälle ei ehkä voi suositella. Hyvin karheus kuitenkin väheni kastelun jälkeen ja varmasti käytössä sitten vielä enempi. Tykkään kovasti väristä (Melisandre) ja langasta, onneksi sitä on vielä kaksi vyyhtiä eri väreissä (Night's Watch ja Harrenhall). Nokkelimman-pokkelimmathan huomaa, että pienemmässä palmikossa on kolmas palmikkop väärään suuntaan. Huomasin sen vasta neljännen palmikon kohdalla ja en jaksanut alkaa purkamaan, kun se ei niin paljon itseäni haitannut.  

 Malli: Fathom (Veera Välimäki)

Lanka: KVG Woolworks 100% (Melisandre) Wool Spun & Dyed in Finland

Puikot: 3mm / 3,5mm

Menekki: 66g
Ravelryssä: Punis

Virkattu kännykkäpussi

Allekirjoittanut on aika rähmäkäpylä mitä puhelimien käsittelyyn tulee. Viimeisimmän Lumiani ostin viime syksynä ja sen jälkeen se on jo kahdesti hajonnut enemmän tai vähemmän säpäleiksi. Molemmilla kerroilla onnistuin pyöräillessäni jotenkin sinkoamaan puhelimeni ensin asfaltille ja toisella kerralla pinnojen välistä kerran renkaan ympäri pyörähtäen neljä metriä eteenpäin pitkin soratietä. Ensimmäisellä kerralla puhelin meni täysin käyttökelvottomaksi ja hieman kirpaisi maksaa muutama viikkoa vanhasta puhelimesta melkein 200e huoltoon. Toisella kerralla näytöstä särkyi vain päällimmäinen lasi ja se toimii vielä, jotenka pelaan varman päälle ja en vie huoltoon ennen kuin sitä ei voi enää käyttää. 

Malli: Virkattu kännykkäpussi

Lanka: Novita Miami

Koukku: 3mm

Menekki 22g

Mutta siis asiaan, ensimmäisen kerran jälkeen opin, että puhelimessa olisi hyvä olla jotain suojaa. Hommasin nahkaisen suojakotelon puhelimelle, joka ottaisi sitten suurimmat kolhut vastaan. Tämän viimeisimmän puhelinkolarin jälkeen suojakuori vaan oli jo niin kolhuilla ja risa, että päätinpä vaihteeksi virkata puhelimelle pussukan. Ja tadaa! Olen vastaavan virkannut meidän tabletille joskus ja se on hyvin toiminut. 

Tämä on helppo ja nopea tehdä. Virkkasin alkuun 12 ketjusilmukkaa ja siitä virkkasin kiinteitä silmukoita tasona niin pitkään, että kappale on kaksi kertaa puhelimen mittainen plus haluttu läpän pituus. Viimeisten mustien kerrosten väliin virkkasin napinkolon virkkaamalla kerrokselle viisi kiinteää silmukkaa, kolme ketjusilmukkaa, hyppäsin kahden kiinteän silmukan yli ja virkkasin viisi kiinteää. Lopuksi vielä virkkasin kappaleen ympäri valkoisella kiinteitä silmukoita (FAIL! huomasin virkanneeni nurjalle puolelle ja siksi jäi vähän epäsiistiksi ja en jaksanut purkaa). Sitten taitoin kappaleen sopivalta kohdalta ja kiinnitin sivut yhteen virkkaamalla mustalla kiinteitä silmukoita. Nappi kiinni ja valmis. Tämä menee nyt siihen asti kunnes pyörähtää uudelleen maantietä. Oliskohan syytä hommata sellainen kaiken kestävä überpuhelin? No ei.

alaks mulle suosikiks?

Kaverillani on tänä kesänä häät, ja mikä sen parempi syy neuloa itselle luksushuivi. Kaipasin jotain simppeliä ja monikäyttöistä huivia, että juhlien jälkeenkin huivi pääsisi mahdollisimman useasti käyttöön. Tämä ihanan pehmoinen ja suuri huivi on helppo käyttää harteilla tai kietaista kaulaan. Kaupan hyllyllä lanka suorastaan huusi päästä matkaani ja ai että mikä väri! Hankala saada todellinen väri esille kuvissa. Jälleen kerran sellainen väri, mikä näyttää vyyhdillä, kerällä ja valmiina neuleena ihan erilaiselle ja vielä riippuen valon määrästä väri vaihtelee syvästä ruskeasta melkein kullankellertävän oranssiin ja keltaiseen. Ihan just niin täydellinen väri, että mielelläni tekisin samasta väristä jonkin villatakin

Malli oli helppo, parin toiston jälkeen tuon reikäosion neulominen onnistui ihan ilman ohjeesta seuraamista ja reunuskin oli hyvin looginen ja simppeli. Ainoat harmaahkot hiukset aiheutti nuo reunuksen lettikerrokset, missä silmukat kulkee sivuttain koko huivin leveyden matkan. Sekin kuitenkin helppo tehdä ja juutuubista löytyy hyviä videoita siihen ( täältä muutamakin ) vaan kun se on niin turkasen hidasta. Puikoilla alkoi olla jo reippaammin noita silmukoita ja lettirivillä jokaista silmukkaa kohden piti neuloa vielä yksi silmukka lisää ja siirrellä sitä aina edes takaisin. Aikaa vievää puuhaa mutta lopputulos tosi nätti. Voisin kuvitella käyttäväni tätä tekniikkaa jossain toisessakin huivissa.

Kokonaisuudessaan hirmu kiva malli, täydellinen lanka ja väri. Tämä saattaa ryhtyä sellaiseksi suosikkihuiviksi syksyksi kaulaan kiepauttaen kerran tai kaksi.

Malli: Florin Triangle (Leila Raabe) 

Lanka: Madelinetosh Tosh Merino Light (Glazed Pecan)

Puikot: 4mm

Menekki: 122g

Ravelryssä: Pähkinäreijät

Hitonhyvä neuletakki

Muutamassakin blogissa tämän neuletakin oon nähnyt, ja ei vaan oikein sytyttänyt ennen kuin Koukutettu-blogin Jaana oli tehnyt omansa. Ja lähes välittömästi tuon nähtyä aloin omaani tehdä. Neuletiheys ja puikkovalinta aiheutti päänvaivaa, mutta hieman soveltamalla ja kokoja yhdistelemällä sain aikaan juuri sopivan. Tein heti helman pitsistä pidemmän kuten Jaanakin, ja vältyin lähes varmalta purkamiselta. Lyhyempi helma olisi jäänyt hassusti törölleen luoden sellaisen ylimääräisen pömppiksen.

Lanka oli luksusneulottavaa, kuten aina ennenkin. Pehmoista ja suorastaan huokuu täydellisyyttään niin ominaisuuksiltaan että väriltään. Onneksi varasin työhön neljä vyyhtiä, sillä päättelyreunassa loppui lanka kesken ja neljännestä vyyhdistä piti ihan pienen pieni nykerö ottaa viimeisiä noin 50 silmukkaa varten. Nyt olisikin sitten melkein täysi kerä samaa vihreää jäljellä ja houkuttelisi neuloa joku pipo siitä syksyksi.

 Jos tämän toiste tekisin, neuloisin varmaan helmaan yhdet lisäykset vähemmän ja enemmän kerroksia vain lisäyksien väliin. Näin helmasta saisi vähemmän hulmuilevamman ja ei ihan niin runsaan mutta silti tarpeeksi pitkän. Mallinahan tämä on äärimmäisen vaivaton neuloa, kun ei ainuttakaan saumaa tarvitse ommella tai lankaa katkaista kertaakaan ennen viimeistä silmukkaa. Ohjeessa oli hyvät kuvat ja kirjalliset ohjeet todella hyvät ja selkeät. Mallikuvio jää päähän heti kerrasta ja silmukoita ei tarvitse poimia mistään (paitsi väliaikaisesta aloituksesta). Ensin neulotaan hihakappale, ja tämän jälkeen päätellään hihasilmukat ja jatketaan vaan helmaa loppuun asti.

 Kovasti houkuttaisi tehdä toinenkin vaikkapa mustana tai ihan tosi tumman harmaana, niin saisi sellaisen vaivattoman ja helpon perusmustan, mistä on tällä hetkellä pulaa. Ja joko laitetaan silmukat puikoille? Ehkä tähän väliin teen loppuun nuo edellisetkin aloitusahminnat..

Malli: Hitofude Cardigan (Hiroko Fukatsu)

Lanka: Madelinetosh Tosh Merino Light (Tannenbaum)

Puikot: 4mm

Menekki: 320g