Päätöntä menoa piparintuoksuisessa tuvassa

 Leipoessa pipareita saa koko huushollin tuoksumaan hyvältä ja naapurit kateelliseks kun tuoksu tulvii käytävään asti. Muutama asia kannattaa ottaa huomioon leipoessa ja koristellessa...

...Taikinaa on hyvä varata tarpeeks, sillä Jotkut syö sitä kuitenkin raakana ja osa leivotuista, paistamattomista pipareita kohtaa karun lattiapinnan villakoirineen ja roskiinhan ne joutaa..

Kun kuitenkin teet kaikkea muuta samalla kun paistat pipareita, ja muutama väkisinkin kärähtää, ellei koko pellillinen niin NOUHÄTÄ! Hommaa tarpeeksi koristeluvehkeitä ja peitä palaneet kohdat runsaalla kuorrutteella ja strösselinomparelli-hässäkällä. Kukaan ei huomaa eroa!

 Mitä koristeluun tulee, niin ei kannata itse alkaa väsäämään, tulee kaikista vaan tylsiä ja samannäköisiä ja turhan säännöllisiä. Kaada namut kulhoon ja istu alas - anna muksujen koristella! Tulee takuulla kaikista erilaisia ja kuten meidän tapauksessa, ei muuten oo mitään laihispipareita. Nuori Leipurimestari Toivo nimittäin pitää huolen siitä että tänä vuonna kukaan ei pääse kitisemään ettei piparissa ollut tarpeeksi namuja päällä. Ota huomioon kuitenkin se, että tuollaiset pian 3-vuotiaat saattavat maistella karkkeja ja laittaa puoliksi imeskellyn suklaarusinan koristeeksi. Kannattaa ehkä vahtia että kertaallen syödyt namut ei päädy väärään paikkaan.

Leipominen on kuin sotaa, ja sodassa tulee aina menetyksiä ja haavoittuneita. Ne maistuu silti ihan hyvältä, vaikka vähän kolhuja tai päänkatkeamisia tapahtuisikin. Sota ei yhtä miestä kaipaa? No pipari kuin pipari, vaikka ilman päätäkin. Syö vaikka itse, jos tarjoille ei kehtaa laittaa. Samaltahan tuo maistuu.

Nyt on joulun tuoksua! Nämä me leivottiin Toivon kanssa ja osa laitetaan pakettiin mummolle joululahjaksi. Loput syödään itse, nam nam! Viikko enää jouluun!